KAPPALE 13.

• Biosfääri eli elonkehä on maapallon pinnan alue, jolla elämä on mahdollista.
• Biomi eli eloyhteisö on laaja-alainen ekosysteemeistä ja suuremmista paikallisista alueista muodostuva kokonaisuus (esim. havumetsä, sademetsä jne.)
• Trooppinen sademetsä

• Ikivihreä ja tiheä sademetsä. Maapallon monimuotoisin kasvillisuus vyöhyke. Näissä esiintyy ainakin puolet maapallon eliölajeista. Vuotuinen sademäärä on aina yli 1500ml.
• Savanni
• Trooppinen kasvillisuusvyöhyke, jolla kasvaa ruohoa, puita ja pensaita. Sade- ja kuivakausi vaihtelevat. Eniten sataa kesäisin.
• Aavikko

• Toiseltanimeltään autiomaa. Tyypillistä kuivuus. Päivisin kuuma ja öisin kylmä. Voidaan jakaa hiekka-, sora- ja kallio aavikoihin. Peittävät noin viidenneksen maapallon pinta-alasta.
• Nahkealehtinen kasvillisuus

• Esiintyy talvisateiden alueella mantereiden länsi- ja lounaisrannikoilla. Puut yleensä 5-10m korkeita. Kasvit sopeutuneet kesien kuivuuteen ja kuumuuteen eri monilla eri tavoin.
• Havumetsä
• Toiselta nimeltään Taiga. Puut ovat ikivihreitä havupuita, jotka ovat sopeutuneet kylmiin talviin. Vähemmän aluskasvillisuutta ja pensastoa puitten varjostuksen takia. Aluskasvillisuutta on kuitenkin aina (kuten sammalet, jäkälät varpukasvit jne.)
• Tundra

• Kylmällä vyöhykkeellä, jossa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on alle +10 astetta. Ei kasva puita. Ikiroudassa oleva maanpinta, mutta joissain kohdissa sulanutta, johon muodostuu jäkäliä, varpukasveja ja sammalia.
• Vuoristojen kasvillisuus

• Lämpötilan laskiessa sitä mukaa, mitä korkeammalle mennään saa aikaan kasvillisuuden nopean muuttumisen vuoristoissa. Vuoristojen puurajat sun muut vaihtelevat eri paikoissa. Siksi vuoristoissa ei ole yhtä yhtenäistä kasvillisuutta. 

• Espania on pääosin nahkealehtistä kasvillisuutta. Kuivaa, lämmintä, kuivaa lämmintä.....