ENDOGEENISET PROSESSIT

Endogeeniset prosessit ovat maapallon sisäsyntyisiä prosesseja, jotka muokkaavat maapallon pintaa. Näihin kuuluvat litosfäärilaattojen liikeet, vuorten poimutus, tulivuoritoiminta, maanjäristykset, lohkovuoristot ja maankohoaminen.

KAPPALE 14.

• Litosfäärillä tarkoitetaan kivikehää, jonka muodostavat maapallon kuorikerros ja vaipan ylin osa.
• Maapallon sisärakenne jaetaan kolmeen kerrokseen: ytimeen, vaippaan ja kuoreen.
• Maapallon vaippa voidaan jakaa ylä- ja alavaippaan.
• Maan kuorikerros koostuu useista litosfääri laatoista (mannerlaatoista), eli se ei ole yhtenäinen.
• Litosfäärilaatat kelluvat tiheämmän astenosfäärin päällä ja sen konvektiovirtaukset liikuttavat laattoja.
• Pangaea oli viimeisin supermanner maapallolla. Se muodostui n. 250 milj. vuotta sitten ja alkoi hajota n. 200 milj. vuotta sitten.
• Uutta maata syntyy kahden litosfäärilaatan välissä,
• Kun kaksi litosfäärilaattaa törmää, raskaampi niistä painuu törmäyssaumassa hitaasti kevyemmän alle ja alkaa sulaa. Törmäyskohtaan syntyy syvänmerenhauta ja mantereisen laatan reunaan syntyy poimuvuoristo (esim. Andit).

• Espania kuuluu Euraasian laattaan.

KAPPALE 15.

• Maapallon kuori ja kivet muodostuvat pääosin mineraaleista.
• Malmimineraaliksi kutsutaan mineraalia, joka sisältää niin paljon jotakin metallia, että sen erottaminen eli rikastaminen olisi taloudellisesti kannattavaa.
• Maapallolla syntyy jatkuvasti uutta kallioperää mm. laattatektoniikan ja vulkanismin avulla.
• Magmakivet voidaan jakaa syväkiviin ja pintakiviin.
• Syväkivet syntyvät maan sisässä kovassa paineessa ja korkeassa lämpötilassa. Esim. graniitti, dioriitti ja gabro.
• Pintakivet syntyvät tulivuorenpurkauksissa ja laavavirroissa jähmettymällä nopeasti. Osa niistä on hyvin kevyitä ja huokoisia. Esim. basaltti ja ryoliitti.
• Kivilajit luokitellaan magma-, sedimentti- ja metamorfisiin kiviin syntytapansa perusteella.
•  Metamorfoosiksi kutsutaan reaktiota, jossa litosfäärilaatat törmäävät toisiinsa, suuri paine ja korkea lämpötila muuttavat alkuperäisten kivilajien fysikaalisia- ja kemiallisia ominaisuuksia. Tästä syntyneitä kivilajeja kutsutaan metamorfisiksi eli muuttuneiksi kivilajejiksi.
• Sedimenttikivet ovat kerrostuneita kiviä jotka ovat muodostuneet rapautuneesta aineesta.

KAPPALE 16.

• Vulkanismilla eli tuliperäisellä toiminnalla tarkoitetaan ilmiötä, jossa maansisäinen kuumuus purkautuu sulana kiviaineksena eli magmana.
• Tulivuoret voidaan jakaa kerros- ja kilpitulivuoriin

• Kerrostulivuoret muodostuvat päällekkäisistä laavan ja vulkaanisen tuhkan kerroksista. Kartion muotoisia ja jyrkkiä. Tyypillisiä mannerlaattojen saumakohdissa, erityisesti alityöntö vyöhykkeillä.
• Kilpitulivuoret muodostuvat basalttisesta, emäksisestä laavasta, joka on helposti juoksevaa ja nopeasti virtaavaa. Loivarinteisiä ja laakeita, jotka syntyvät mereisten laattojen saumakohtiin tai kuumien pisteiden päälle.
• Supertulivuoreksi kutsutaan tulivuoria, jotka voivat vapauttaa purkauksessa yli 1000 kuutiokilometriä ainesta. Se on yli tuhat kertaa enemmän kuin keskimääräisessä tulivuorenpurkauksessa.

• Maanjäristykset ovat seurausta kallioperän jännitysten äkillisestä vapautumisesta, kun kallioperä repeää järistyskeskuksessa eli hyposentrissä
• Maanjäristyksessä lähtee liikkeelle seismistä pitkittäisiä P-, poikittaisia S- ja pinta- eli L-aaltoja. Niiden avulla voidaan määrittää tarkka järistyskeskus ja järistyksen voimakkuus. Seismisten aaltojen avulla on saatu myös selville maapallon rakenne.
• Maanjäristyksen voimakkuutta kuvataan magnitudilla.

• Espaniassa ei ole ollut kovin suuria maanjäristyksiä lukuun ottamatta Lorcan maanjäristystä vuonna 2011, joka oli 5,1 momenttimagnitudin maanjäristys. Se tuhosi useita rakennuksia, 9 ihmistä kuoli ja 130 loukkaantui. Tämä oli Espanian tuhoisin maanjäristys 50 vuoteen.