EKSOGEENISET PROSESSIT

Eksogeeniset eli ulkosyntyiset prosessit saavat energiansa Auringosta ja joissakin prosesseissa on mukana painovoima. Ne muokkaavat maisemia kulutamalla, kuljettamalla ja kasaamalla ainesta. Prosesseihin kuuluvat massaliikunnot ja rapautuminen sekä veden, tuulen ja jään aiheuttama eroosio+ kasaantuminen.

KAPPALE 17.

• Rapautuminen eli kallioperän mureneminen tarkoittaa kiviaineksen hajoamista lämpötilan vaihtelun, veden, ilman tai eliöiden vaikutuksesta.
• Rapautuminen jaetaan fysikaaliseen, kemialliseen ja organogeeniseen rapautumiseen.


• Fysikaalisessa rapautumisessa kiviaines murenee erityisesti lämpötilan vaikutuksesta. Suuret lämpötilanvaihtelut aiheuttavat kivessä muutoksia: lämpimässä laajenee ja kylmässä supistuu. Ilmiö on ns. lämpörapautuminen
• Kemiallisessa rapautumisessa veteen liuenneet hapot liuottavat kiviaineksen mineraaleja. Hapot ovat peräisin maaperästä, missä lahoamisprosessissa muodostunutta hiilidioksidia ja lahonneista kasveista peräisin olevia humushappoja liukenee veteen. Tämän rapautumismuodon seurauksena kalkkikivialueille muodostuu ns. karstimaa
• Organogeeninen rapautuminen on eliöiden aiheuttamaa rapautumista, joka ilmenee sekä fysikaalisena että kemiallisena rapautumisena.
• Massaliikunnoksi kutsutaan maa- ja kiviaineksen liikkumista rinnettä alas painovoiman vaikutuksesta. Massaliikuntoja ovat mm. maanvieremät, kivivyöryt, mutavyöryt ja lumivyöryt.
• Vuotomaa-ilmiö on maan hidasta valumista rinteiltä.

KAPPALE 18.

•  Eroosiovoimat kuluttavat maa- ja kallioperää, kuljettavat eroosio- ja rapautumistuotteita sekä lajittelevat ja kasaavat ne lopulta jonnekkin muualle.
• Pohjaeroosion takia joki kaivautuu yhä syvemmälle ja sen reunoista tulee jyrkkiä.
• Joet ovat yläjuoksulla kapeampia kuin alajuoksulla.
• Sivueroosion vaikutuksesta joki alkaa mutkitella. Voimakas virta kuluttaa uomaa tehokkaasti ulkokaarteesta, ja samalla hitaampi virtaus kasaa sisärakenteeseen ainesta hiekkasärkiksi.
• Joen mutkia kutsutaan meandereiksi.
• Suisto eli delta syntyy alueelle, jossa joki laskee mereen ja haarautuu useiksi suuhaaroiksi. Joen kuljettama liete ja hiekka kasaantuu kerrostumiksi joen pohjalle ja sivuille, mikä voi jopa vaikuttaa joen virtaumaan. Deltat ovat erinomaista viljelymaata.
• Tuuli kuljettaa pieniä hiekanjyviä pitkiäkin matkoja. Kuivilla alueilla tuulen kuljettama hiekka hioo kallioita tyvestä ja muodostaa sienkallioita.
• Dyynejä syntyy, kun tuuli siirtää hiekkaa mukanaan ja kasaa sitä keoiksi.

KAPPALE 19.

• Mannerjäätikkö muovaa maisemaa, kun se hioo kallioperää ja kasaa moreenia.
• Mannerjäätikön etenemisestä johtuvia pinnanmuotoja ovat drumliinit ja silokalliot.
• Mannerjäätikön sulamisvesien kasaamia muodostumia ovat harjut, deltat ja sandurit.
• Salpausselät ovat suuria reunamuodostumia, jotka koostuvat pääosin moreenista ja sen päälle kasaantunesta harjuaineksesta.
• Maankohoaminen on hidas prosessi, jossa mannerjään alle painautunut maankamara jälleen kohoaa omalle tasolleen.