TIEDOKSI OPETTAJALLE

• Kaikki kuvat ovat otettu googlesta. Kuva liittyy aina kappaleen asiaan (Jos haluat etsiä kuvat googlesta, ks. tummennetut sanat. Ne liittyvät kuviin {niin kuin myös aihe}).
• Lähteinä on käytetty wikipediaa, koulun maantiedon kirjaa ja omia aivoja.

KAPPALE 20.

•  Maisemalla tarkoitetaan maantieteessä ihmisen näköaistillaan havaitsemaa kaukonäkymää eli kaukoympäristöä.
• Luonnonmaisemia ovat alueet, joiden kehitys on suurelta osin luonnon muokkaamaa.
• Kulttuurimaisemassa ihmisen toiminta on hallitsevassa osassa.
• Visuaalista maisemaa häiritseviä tai rikkovia tekijöitä kutsutaan maisemahäiriöiksi tai maisemavaurioiksi.
• Maisema on silmin havaittava näky. Maiseman voi myös kokea.

EKSOGEENISET PROSESSIT

Eksogeeniset eli ulkosyntyiset prosessit saavat energiansa Auringosta ja joissakin prosesseissa on mukana painovoima. Ne muokkaavat maisemia kulutamalla, kuljettamalla ja kasaamalla ainesta. Prosesseihin kuuluvat massaliikunnot ja rapautuminen sekä veden, tuulen ja jään aiheuttama eroosio+ kasaantuminen.

KAPPALE 17.

• Rapautuminen eli kallioperän mureneminen tarkoittaa kiviaineksen hajoamista lämpötilan vaihtelun, veden, ilman tai eliöiden vaikutuksesta.
• Rapautuminen jaetaan fysikaaliseen, kemialliseen ja organogeeniseen rapautumiseen.


• Fysikaalisessa rapautumisessa kiviaines murenee erityisesti lämpötilan vaikutuksesta. Suuret lämpötilanvaihtelut aiheuttavat kivessä muutoksia: lämpimässä laajenee ja kylmässä supistuu. Ilmiö on ns. lämpörapautuminen
• Kemiallisessa rapautumisessa veteen liuenneet hapot liuottavat kiviaineksen mineraaleja. Hapot ovat peräisin maaperästä, missä lahoamisprosessissa muodostunutta hiilidioksidia ja lahonneista kasveista peräisin olevia humushappoja liukenee veteen. Tämän rapautumismuodon seurauksena kalkkikivialueille muodostuu ns. karstimaa
• Organogeeninen rapautuminen on eliöiden aiheuttamaa rapautumista, joka ilmenee sekä fysikaalisena että kemiallisena rapautumisena.
• Massaliikunnoksi kutsutaan maa- ja kiviaineksen liikkumista rinnettä alas painovoiman vaikutuksesta. Massaliikuntoja ovat mm. maanvieremät, kivivyöryt, mutavyöryt ja lumivyöryt.
• Vuotomaa-ilmiö on maan hidasta valumista rinteiltä.

KAPPALE 18.

•  Eroosiovoimat kuluttavat maa- ja kallioperää, kuljettavat eroosio- ja rapautumistuotteita sekä lajittelevat ja kasaavat ne lopulta jonnekkin muualle.
• Pohjaeroosion takia joki kaivautuu yhä syvemmälle ja sen reunoista tulee jyrkkiä.
• Joet ovat yläjuoksulla kapeampia kuin alajuoksulla.
• Sivueroosion vaikutuksesta joki alkaa mutkitella. Voimakas virta kuluttaa uomaa tehokkaasti ulkokaarteesta, ja samalla hitaampi virtaus kasaa sisärakenteeseen ainesta hiekkasärkiksi.
• Joen mutkia kutsutaan meandereiksi.
• Suisto eli delta syntyy alueelle, jossa joki laskee mereen ja haarautuu useiksi suuhaaroiksi. Joen kuljettama liete ja hiekka kasaantuu kerrostumiksi joen pohjalle ja sivuille, mikä voi jopa vaikuttaa joen virtaumaan. Deltat ovat erinomaista viljelymaata.
• Tuuli kuljettaa pieniä hiekanjyviä pitkiäkin matkoja. Kuivilla alueilla tuulen kuljettama hiekka hioo kallioita tyvestä ja muodostaa sienkallioita.
• Dyynejä syntyy, kun tuuli siirtää hiekkaa mukanaan ja kasaa sitä keoiksi.

KAPPALE 19.

• Mannerjäätikkö muovaa maisemaa, kun se hioo kallioperää ja kasaa moreenia.
• Mannerjäätikön etenemisestä johtuvia pinnanmuotoja ovat drumliinit ja silokalliot.
• Mannerjäätikön sulamisvesien kasaamia muodostumia ovat harjut, deltat ja sandurit.
• Salpausselät ovat suuria reunamuodostumia, jotka koostuvat pääosin moreenista ja sen päälle kasaantunesta harjuaineksesta.
• Maankohoaminen on hidas prosessi, jossa mannerjään alle painautunut maankamara jälleen kohoaa omalle tasolleen.

ENDOGEENISET PROSESSIT

Endogeeniset prosessit ovat maapallon sisäsyntyisiä prosesseja, jotka muokkaavat maapallon pintaa. Näihin kuuluvat litosfäärilaattojen liikeet, vuorten poimutus, tulivuoritoiminta, maanjäristykset, lohkovuoristot ja maankohoaminen.

KAPPALE 14.

• Litosfäärillä tarkoitetaan kivikehää, jonka muodostavat maapallon kuorikerros ja vaipan ylin osa.
• Maapallon sisärakenne jaetaan kolmeen kerrokseen: ytimeen, vaippaan ja kuoreen.
• Maapallon vaippa voidaan jakaa ylä- ja alavaippaan.
• Maan kuorikerros koostuu useista litosfääri laatoista (mannerlaatoista), eli se ei ole yhtenäinen.
• Litosfäärilaatat kelluvat tiheämmän astenosfäärin päällä ja sen konvektiovirtaukset liikuttavat laattoja.
• Pangaea oli viimeisin supermanner maapallolla. Se muodostui n. 250 milj. vuotta sitten ja alkoi hajota n. 200 milj. vuotta sitten.
• Uutta maata syntyy kahden litosfäärilaatan välissä,
• Kun kaksi litosfäärilaattaa törmää, raskaampi niistä painuu törmäyssaumassa hitaasti kevyemmän alle ja alkaa sulaa. Törmäyskohtaan syntyy syvänmerenhauta ja mantereisen laatan reunaan syntyy poimuvuoristo (esim. Andit).

• Espania kuuluu Euraasian laattaan.

KAPPALE 15.

• Maapallon kuori ja kivet muodostuvat pääosin mineraaleista.
• Malmimineraaliksi kutsutaan mineraalia, joka sisältää niin paljon jotakin metallia, että sen erottaminen eli rikastaminen olisi taloudellisesti kannattavaa.
• Maapallolla syntyy jatkuvasti uutta kallioperää mm. laattatektoniikan ja vulkanismin avulla.
• Magmakivet voidaan jakaa syväkiviin ja pintakiviin.
• Syväkivet syntyvät maan sisässä kovassa paineessa ja korkeassa lämpötilassa. Esim. graniitti, dioriitti ja gabro.
• Pintakivet syntyvät tulivuorenpurkauksissa ja laavavirroissa jähmettymällä nopeasti. Osa niistä on hyvin kevyitä ja huokoisia. Esim. basaltti ja ryoliitti.
• Kivilajit luokitellaan magma-, sedimentti- ja metamorfisiin kiviin syntytapansa perusteella.
•  Metamorfoosiksi kutsutaan reaktiota, jossa litosfäärilaatat törmäävät toisiinsa, suuri paine ja korkea lämpötila muuttavat alkuperäisten kivilajien fysikaalisia- ja kemiallisia ominaisuuksia. Tästä syntyneitä kivilajeja kutsutaan metamorfisiksi eli muuttuneiksi kivilajejiksi.
• Sedimenttikivet ovat kerrostuneita kiviä jotka ovat muodostuneet rapautuneesta aineesta.

KAPPALE 16.

• Vulkanismilla eli tuliperäisellä toiminnalla tarkoitetaan ilmiötä, jossa maansisäinen kuumuus purkautuu sulana kiviaineksena eli magmana.
• Tulivuoret voidaan jakaa kerros- ja kilpitulivuoriin

• Kerrostulivuoret muodostuvat päällekkäisistä laavan ja vulkaanisen tuhkan kerroksista. Kartion muotoisia ja jyrkkiä. Tyypillisiä mannerlaattojen saumakohdissa, erityisesti alityöntö vyöhykkeillä.
• Kilpitulivuoret muodostuvat basalttisesta, emäksisestä laavasta, joka on helposti juoksevaa ja nopeasti virtaavaa. Loivarinteisiä ja laakeita, jotka syntyvät mereisten laattojen saumakohtiin tai kuumien pisteiden päälle.
• Supertulivuoreksi kutsutaan tulivuoria, jotka voivat vapauttaa purkauksessa yli 1000 kuutiokilometriä ainesta. Se on yli tuhat kertaa enemmän kuin keskimääräisessä tulivuorenpurkauksessa.

• Maanjäristykset ovat seurausta kallioperän jännitysten äkillisestä vapautumisesta, kun kallioperä repeää järistyskeskuksessa eli hyposentrissä
• Maanjäristyksessä lähtee liikkeelle seismistä pitkittäisiä P-, poikittaisia S- ja pinta- eli L-aaltoja. Niiden avulla voidaan määrittää tarkka järistyskeskus ja järistyksen voimakkuus. Seismisten aaltojen avulla on saatu myös selville maapallon rakenne.
• Maanjäristyksen voimakkuutta kuvataan magnitudilla.

• Espaniassa ei ole ollut kovin suuria maanjäristyksiä lukuun ottamatta Lorcan maanjäristystä vuonna 2011, joka oli 5,1 momenttimagnitudin maanjäristys. Se tuhosi useita rakennuksia, 9 ihmistä kuoli ja 130 loukkaantui. Tämä oli Espanian tuhoisin maanjäristys 50 vuoteen.

KAPPALE 13.

• Biosfääri eli elonkehä on maapallon pinnan alue, jolla elämä on mahdollista.
• Biomi eli eloyhteisö on laaja-alainen ekosysteemeistä ja suuremmista paikallisista alueista muodostuva kokonaisuus (esim. havumetsä, sademetsä jne.)
• Trooppinen sademetsä

• Ikivihreä ja tiheä sademetsä. Maapallon monimuotoisin kasvillisuus vyöhyke. Näissä esiintyy ainakin puolet maapallon eliölajeista. Vuotuinen sademäärä on aina yli 1500ml.
• Savanni
• Trooppinen kasvillisuusvyöhyke, jolla kasvaa ruohoa, puita ja pensaita. Sade- ja kuivakausi vaihtelevat. Eniten sataa kesäisin.
• Aavikko

• Toiseltanimeltään autiomaa. Tyypillistä kuivuus. Päivisin kuuma ja öisin kylmä. Voidaan jakaa hiekka-, sora- ja kallio aavikoihin. Peittävät noin viidenneksen maapallon pinta-alasta.
• Nahkealehtinen kasvillisuus

• Esiintyy talvisateiden alueella mantereiden länsi- ja lounaisrannikoilla. Puut yleensä 5-10m korkeita. Kasvit sopeutuneet kesien kuivuuteen ja kuumuuteen eri monilla eri tavoin.
• Havumetsä
• Toiselta nimeltään Taiga. Puut ovat ikivihreitä havupuita, jotka ovat sopeutuneet kylmiin talviin. Vähemmän aluskasvillisuutta ja pensastoa puitten varjostuksen takia. Aluskasvillisuutta on kuitenkin aina (kuten sammalet, jäkälät varpukasvit jne.)
• Tundra

• Kylmällä vyöhykkeellä, jossa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on alle +10 astetta. Ei kasva puita. Ikiroudassa oleva maanpinta, mutta joissain kohdissa sulanutta, johon muodostuu jäkäliä, varpukasveja ja sammalia.
• Vuoristojen kasvillisuus

• Lämpötilan laskiessa sitä mukaa, mitä korkeammalle mennään saa aikaan kasvillisuuden nopean muuttumisen vuoristoissa. Vuoristojen puurajat sun muut vaihtelevat eri paikoissa. Siksi vuoristoissa ei ole yhtä yhtenäistä kasvillisuutta. 

• Espania on pääosin nahkealehtistä kasvillisuutta. Kuivaa, lämmintä, kuivaa lämmintä.....

KAPPALE 12.

• Maaperä on maankuoren päällimmäinen kerros, irtomaakerros.
• Maaperä on syntynyt kallioperästä hitaasti rapautumalla tai se on kulkeutunut ja kasaantunut tuulen, veden tai jään avulla.
• Maaperään on myöskin sekoittunut kuolleiden eliöiden jäänteistä syntynyttä eloperäistä eli orgaanista ainetta.
• Suomen kallioperä on hyvin tiivistä ja ehjää, lukuun ottamatta ruhjevyöhykkeitä ja murroslinjoja.
• Maalajit jaetaan kivennäismaalajeihin ja eloperäisiin maalajeihin.
• KIVENNÄISMAALAJIEN RAKEISUUSLUOKITTELU:

• Karkearakeiset maalajit
• LOHKAREET: Raekoko yli 200 mm
• KIVET: 200-20 mm
• SORA: 20-2 mm
• HIEKKA: 2-0,2 mm
• Hienorakeiset maalajit
• HIETA: 0,2-0,02 mm
• HIESU: 0,02-0,002 mm
• SAVI: alle 0,002 mm
• Suomen yleisin maalaji on moreeni.
• Moreeni on ainoa maalaji, joka sisältää kaikkia lajitteita lohkareista saveen sekoittuneena. Se on siis lajittumaton maalaji.
• Maannos on maaperän yläosaan kehittynyt kerroksellinen rakenne. Pystyleikkauksessa maannoksella on tietynlainen kerroksellisuus eli profiili.
• Suomen maannos on havumetsäalueiden podsoli.
• Eri leveysasteilla on erilaisia maannoksia.

KAPPALE 11.

• Kasvihuoneilmiö on seurausta ilmakehän kasvihuonekaasujen lämmittävästä vaikutuksesta.
• Tärkein kasvihuonekaasu on vesihöyry. Muita kasvihuonekaasuja ovat esim. otsoni, hiilidioksidi ja metaani
• Osa maapallolta lähtevästä ulossäteilystä heijastuu takaisin tai  kasvihuonekaasuihin, jolloin maapallon ilmasto lämpenee.
• Maapallolla vaihtelee kaksi kautta; jääkausi- ja lämpöaika. Elämme parhaillaan jääkauden keskellä olevaa interglasiaalijaksoa.
• Kasvihuoneilmiö on välttämätöntä elämälle mutta liian suurena se voi olla pitemmän päälle hankalaa ihmiselle.
• Ilmastonmuutosta pyritään torjumaan kansainvälisillä sopimuksilla ja päästökauppajärjestelmillä.
• Kaikki voivat arkipäivän valinnoillaan vaikuttaa hiilijalanjälkeensä.

• Espanjaa kuivattava ilmastonmuutos on pakottanut viininviljelijät harkitsemaan tarhojensa siirtämistä yläville maille. Vaikka viiniköynnökset viihtyvät auringossa, liika kuumuus haittaa rypäleiden kunnollista kypsymistä ja pilaa niiden maun ja värin. Espanjan arvioidaan olevan Euroopan ensimmäisiä maita, joissa ilmastonmuutos alkaa todella tuntua.